Mo! Täällä pallon toisella puolella kaikki reilassa. Oon yllättynyt siitä miten helposti oon omaksunut tämän lastenhoitajan roolin, mullahan ei ollut minkäänlaista lastenhoitokokemusta ennen tänne tuloa. Voin joskus kirjoittaa tarkemmin, mutta päivä koostuu lähinnä poikien kanssa leikkimisestä, puistoissa käymisestä, välipalojen teosta ja rennosta hengailusta.
Kassatyöhön ei ole ikävä. Yksi hauska yhtäläisyys näiden kahden homman välillä on - kiukkukohtaukset "asiakkaan" puolelta. Poikien uhmakohtaukset muistuttavat toisinaan huvittavan paljon aikuisten ihmisten kiukkua kassalla, kun asiat eivät sujukaan ihan niinkuin piti. Kiitos kassaduunin, pinnani on nykyään melko pitkä. Uhmaikäisen kolmevuotiaan kiukku dublopalojen kanssa ei siis hetkauta.
Oon vieläkin jotenkin vähän kujalla kaikkien menojen ym. suhteen, mitä täällä voisi tehdä. Tosi monet au pairit tuntuu tutkivan ennen reissuaan kaikki mahdolliset turistimestat ja paikat, jonne mennä. Mä en tehnyt minkäänlaista taustatyötä... Toki haluan nähdä ja kokea täällä ollessani mahdollisimman paljon, mutta tällä hetkellä tärkeämmältä tuntuu luoda hyvät suhteet uusiin perheenjäseniin. Toistaiseksi se on onnistunut hyvin. Hostvanhemmat tuntuu oikeasti välittävän siitä miten mulla menee ja miltä musta tuntuu. Musta on mukava viettää aikaa heidän kanssaan - tosin joskus mietin, olenko jotenkin tiellä. En halua häiritä heidän omaa "perhe-aikaansa". Olisi mielenkiintoista kuulla muiden au pairien ajatuksia tästä aiheesta. Jos siis olet eksynyt jostain blogiini ja miettinyt samoja asioita, ilmianna itsesi! :)
Kuvituksena pari hassua räpsyä iltalenkiltä.
1 kommentti:
Moikka! Mäkin oon aupairina ausseissa ja pakko tulla kommentoimaan! :D. Perheen kanssa oleilu on välillä vähän outoa, aina ei tiedä miten päin olisi ja missä istuisi. Mäkin mietin tosi usein oonko tiellä, teenkö jotain väärin, saanko syödä jääkaapista mitä vain? :DD
Jos kiinnosta tässsä mun blogi :)
http://hennaherrala.blogspot.com.au/
Lähetä kommentti